Tähän jää koukkuun

Hyvin jännä, sanoisi Pasilan Routalempi tässä vaiheessa. Nimittäin se, miten helposti ihminen välillä innostuu. Viime yönä nukahtaminen kesti väsymyksestä huolimatta, kun jäin ihan tahtomattani vielä pohtimaan blogijuttuja. Muutamassa minuutissa syntynyt ensimmäinen kirjoitus jäi vaan jostain syystä mieleen pyörimään, eikä antanut yrityksistä huolimatta unelle tilaa.

Vaikka tämä homma käynnistyikin melkein vahingossa, ei kyseessä ole ensimmäinen kerta, kun olen vastaavaa miettinyt. Kirjoittaminen on kuitenkin jollain oudolla tavalla ihan mukavaa hommaa ja tulin siihen tulokseen, että ei kai tässä mitään menetäkään. Aikaisemmin en vain jostain syystä tehnyt asialle mitään.

Nyt kun tämä on kaikesta huolimatta käynnistetty, olen totta kai pakkomielteisesti käynyt tarkistamassa kävijälukuja pitkin päivää. Yllätys olikin aika suuri, kun ensimmäinen teksti oli saanut näinkin pian jo ensimmäisen kommentin. Mukavinta oli huomata, että kommentti oli jopa positiivinen. Kiitos siitä!

Jos tästä nyt jotain yrittää itsekin oppia, niin positiiviset asiat kannattaa aina sanoa ääneen. Pienessä tsemppauksessa on se hyvä puoli, ettei siitä koituva hyvä ole keneltäkään muulta pois.

Hyvää vappua!